Suomi ja suomalaiset ensin

Me voimme vielä valita.

 

 

Voimme valita hyvinvointivaltion, jossa työllä

ja yrittämisellä tulee toimeen.

 

 

Voimme valita hyvinvointivaltion, jossa riittää töitä, nuoret pääsevät opiskelemaan, vanhuksista,nuorista, lapsista, vammaisista ja sairaista pidetään huolta.

 

 

Tai voimme valita maailmanparantamisen ja rajat auki -politiikan. Voimme valita EU-liittovaltion, jossa me suomalaiset veronmaksajat ja yrittäjät maksamme etelän maiden kansalaispalkat ja veronalennukset.

 

 

Emme voi valita molempia,

koska rahaa eivät riitä molempiin.

 

 

Mitä sinä valitset?

 

 

 

Suomalaiset ja ihmisoikeudet 

 

 

Ihmisen ominaisuudet, joihin hän ei voi itse vaikuttaa, eivät saa vaikuttaa hänen asemaansa yhteiskunnassa. Näin on, riippumatta puhutaanko ihonväristä, vammasta tai sairaudesta.

 

 

Asemaan saa vaikuttaa se, miten ihminen itse toimii tai onko hän maan kansalainen. Toisen maan kansalaisilla ei tarvitse olla samoja kansalaisoikeuksia kuin Suomen kansalaisilla.

 

 

Ihmisoikeudet ovat toki jokaisella. Ihmisoikeuksiin ei kuitenkaan kuulu oikeus hyödyntää vieraan valtion veronmaksajien varoja esim. sosiaalitukien muodossa.

 

 

On vaikeaa ymmärtää, miten usean turvallisen maan kautta kulkeneita voidaan pitää turvapaikanhakijoina, joita juuri Suomen tulee auttaa? 

 

 

Millainen on nykyinen vallalla oleva logiikka, että näitä turvapaikanhakijoita ja laittomia maassa olijoita autetaan kuluista viis. Koronakriisin seurauksena talous on kurjassa kunnossa ja kärsijöinä ei suinkaan ole nämä uudet tulijat vaan suomalaiset veronmaksajat, lapset, vammaiset, sairaat ja vanhukset.

 

 

Meidän on pakko tehdä valintoja. Valintoja on pakko tehdä, koska raha ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan. Tämä näkyy heikkenevinä sosiaali- ja terveyspalveluina suomalaisille lapsille, vanhuksille ja vammaisille. Ennenkaikkea tämä näkyy tavallisten suomalaisten veronmaksajien kurittamisena erilaisten verojen nostoilla.

 

 

Valtakunnan tai kunnan tasolla päätöksiä tehdessä tehdään joka kerta arvovalinta. Joka kerta valitaan, nostetaanko etusijalle Suomi ja Suomen kansa vai erilaisilla statuksilla maahan tulleet.

 

 

En vastusta kokonaisuudessaan maahanmuuttoa. Toivotan tervetulleeksi ne, jotka osaavat ja haluavat elää maassa maan tavalla, ne jotka opettelevat kielen ja sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, maksavat veronsa ja elättävät itsensä ja perheensä omalla työnteolla.

 

 

Jokaisessa yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka eivät pärjää itse. Osa tarvitsee tukea väliaikaisesti, osalla tuen tarve kestää koko elämän ajan, esimerkiksi vaikeasti vammaisilla. Tämän takia meillä on hyvinvointiyhteiskunta. Näin täytyy olla jatkossakin. Meillä täytyy olla varaa huolehtia niistä suomalaisista, jotka eivät siihen itse pysty.

 

 

Täytyykö meidän huolehtia samalla tavalla koko maailman vähäosaisista? Ei todellakaan täydy! Suomi on suomalaisten maa ja Suomen sosiaaliturva on rakennettu suomalaisia varten. Suomalainen yhteiskunta ei kestä sosiaalitukien perässä tulevaa maahanmuuttoa. Sille on saatava loppu.